Oltiin eilen Pipsan kanssa Kankaanpäässä Handskes päivillä. Tansku oli meillä mukana tutustumassa koiraharrastamiseen. Saatiin hienosti uutta tietoa tokoilusta armeijan koirakouluttajalta ja tutustuttiin ihmisjälkeen sekä esineiden löytämiiseen jäljeltä. Paistettiin makkaraa, katseltiin gööttejä ja tuotiin Pihla kotiin.

Kotimatka meni Pihlalta Tanjan sylissä. Yö nukuttiin omassa sängyssä, vain kerran herättiin tarkistamaan, että kaikki nukkuu ja varmasti. Ääntä ja luonnetta löytyy :) Sänkyyn on yritetty kiivetä jos vaikka millä menetelmin. Kaikki pissat ja kakat on tullut ulos, siis sisäsiisti jo syntyessään :) Ruokaa on syöty hyvällä ruokahalulla. Pipsa taitaa piilotykätä Pihlasta, mutta Pörri on vielä hieman mietintä kannalla. Hampaat on upotettu jo kaikkeen, onneksi ei vielä tuhoa synny :) Paitsi minun huuleen...ja korvaan... ja poskeen.

Pihla komentaa Pipsaa kovasti ja korkealta :) Ja sitten juostaan nurkan takaa kurkkaamaan, että mitä tuli tehtyä. Myös peili on löydetty ja siellä oleva hurja peto, joka yrittää viedä kaikki Pihlan lelut. Pipsa ja Pihla ärrää toisilleen kilpaa, joten araksi pentua ei kyllä mitenkään voi luonnehtia :)

Alla muutama kuva tasmanian tuholaisesta :)

1685367.jpg

Kyllä, vesikuppi on löydetty ja tottakai se on uusi :)

1685370.jpg

1685397.jpg

Oulusta lähetetty uusi lelu otettiin heti käyttöön ja todettiin hyväksi :)

Pipsan kanssa hurahdettiin jälki hommaan ihan täysin. Heti ensi viikolla lähdetään reenaamaan lähi metsään. (joo, oltas jo tänään menty, mutta täällä sataa vettä ja Pekka lähti reeneihin, niin Pihlalle ei ole hoitajaa jne. Siis meitä väsyttää ja ollaan laiskoja). Pipsa oli muuten ihmisjälessä täysi luonnonlahjakkuus, joten kyllä se suvussa kulkee. Myös tokoon saatiin uusia näkökantoja ja innostus lähti taas nousemaan, joten ehkä me tänä syksynä saadaan se 1-tulos ALO-luokasta Pipsan kanssa.

P.S miten ihmeessä se rääpäle sai raahattua jumalattoman kokoisen luun sisälle pihalta.....

P.P.S Kiitos Tarja Handskes päivistä, meillä oli hurjan hauskaa (kyllä, kamera oli mukana, mutta piti imeä niin paljon tietoa itseensä kuin vain ehti, että ei siis ehtinyt kuvaamaan)