No niin, nyt se sitten on ohi. On hieman haikea mieli, kun sitä odotti kuin kuuta nousevaa ja nyt se on sitten vietetty. Niin, siis polttarit.

Oli aivan uskomattoman hieno päivä. Tytöt olivat järjestäneet ihan todella hienoa ohjelmaa, ruokaa ja seura oli tietenkin parasta. Vieläkin oikein tärisyttää ;-)

Päivä alkoi kokovartalo hieronnalla. Siis voiko päivä alkaa paremmin, minä vaan kysyn? No ei tietenkään voi. Hieroja löysi sellaisia lihaksia, mitä en tiennyt olemassa olevankaan, saatikka että ne olisivat jumissa. No, jumit jäi sinne hierojalle ;-)

Hieronnasta kun selvisin, sain ylleni armeijan asusteet ja auton nokka käännettiin kohti Parolannummea.

Hox! Tyylikkyys ennen kaikkea, eli korkkarit laitettiin jalkaan. Kuva: Tanja Hakala

Ja sitten se tapahtui. Kaikkien miesten märkä päiväuni ja minä pääsin sitä tekemään.....ajamaan PANSSARIVAUNUA.

Kuva: Tanja Hakala

Siis ihan oikeaa sellaista. Se painaa...no, paljon ja maksaa vielä enemmän. Se kulkee noin 60km/h ja minä sain ajaa sitä täysiä. Ja metsässä. Ja pusikon läpi. Ja pupukin tuli eteen, mutta onneksi siitäkin selvittiin. Tytöt istuivat koko ajan kyydissä ;-)

Kuva: Tanja Hakala

Kyllä se on hieno ja upea ja kaunis. Ja totteleekin kuin unelma....hmmm.....Kuva: Tanja Hakala

Valitettavasti jouduin luovuttamaan panssarivaunun taikaisin Panssariprikaatin miehille. Haikein mielin.....

Mutta sitten sain ruokaa :) Tytöt veivät minut Piparkakkutaloon syömään ja nälkähän meidät olikin jo yllättänyt. Panssarivaunulla ajaminen tekee naisen ihmeen nälkäiseksi.

Seuraavaksi ohjelmaan kuului Issikoilla ratsastaminen. Täytyy myöntää, että ratsastaminen on haastavaa. Minähän en siis osaa ratsastaa, mutta nyt minä osaan. Tai siis en, mutta tiedän, miten sen hepan saa liikkeelle ja miten pysähtymään. Tai tiedän nämä asiat ainakin teoriassa, käytännössä ne olivat huomattavasti vaikeampia. Minun issikka oli nimeltään Frökk.

Kuva: Tanja Hakala

Se on kuulemma tosi rauhallinen ja niin se tais ollakin. Minä en ollut rauhallinen, mutta pysyin selässä. Kipinän tämä kuintenkin jätti. Ei siis auta muu, kuin palata takaisin tallille ja kokeilla, että oliko se muka niin vaikeaa. Tosin ensin pitää toipua tästä ensimmäisestä kokemuksesta.

Yksi kuva löytyi Tanjastakin. Tämä taitaa olla minun ottama :)

Illalla siirryttiin mökille syömään, saunomaan ja jutustelemaan iloisissa tunnelmissa.

Tanja jälleen kameran takana ;-)

 Tytöt vihtoivat minusta ulos kaikki pahat henget, Pekan huonot puolet poltettiin (tosin niitähän ei ole ;-), saunan ympäri juostiin ilman rihman kiertämään, vihta viskattiin katolle ja kanamuna lyöiin päähän. Joten nyt on sitten hyvä hipiä ja hööli käytös ;-)

Ihana päivä ja ilta. Kiitos Tanja, Reetta, Hanna, Päivi ja Sonja ;-) Olette kaikki rakkaita :) 

Ja koska tämähän on koirabloki, niin lopuksi kuva koirista.