Eipä minulla oikeastaan ole mitään kirjoiteltavaa. Viikonloppu oli ja meni. Tosin tuli todistettua, että göötti pääsee eteenpäin polveen ylettyvässä lumihangessa. Harmi vaan kun ei ollut kameraa mukana. Tyyli oli aikasta hieno: harmaa pallo ponnahti tasaisin väliajoin hangesta ylös ja uppos sitten taas täysin näkymättömiin. Yritin ehdottaa kantamista, mutta se pieni harmaa pirulainen meni karkuun.....

Häävalmistelut tuntuvat valmistuvan pienistä (HUOM! vain pienistä) itkupotkuraivareista huolimatta. Rusetteja on siis väänetty koko viikonloppu.

Se pieni harmaa paholainen, siis Pipsa, on edelleen niin juoksussa että. Joka välissä pitää ängetä kainaloon ja syliin ja halia ja pusutella Pörriä (josta seuraa melkein välitön selkäsauna) ja nukkua ihan kiinni ihossa, että itsellä hiki virtaa öisin. Niin, meillähän ei koirat nuku sängyssä.......(tämä siis oli joku jalo aate ja tavoite joskus erittäin hämärässä menneisyydessä). Ja juoksuhan on erittäin hyvä tekosyy olla opettamatta koiralle mitään. Me olemme siis lomalla kaikesta opettamisesta :)

Talvinen pusu vielä loppuun, jotta kukaan ei saa harhaluuloja, että pientä gööttiä vain kiusattaisi kokoajan.